torstai 6. maaliskuuta 2014

Tapahtumavierailu: Maailman ihanin tyttö -näyttely

HANNELE KIRJAVAINEN
TAPAHTUMAN TEKNINEN TOTEUTUS


Tähän blogiin olen koonnut päälimmäisiä asioita tapahtuman teknisestä toteutuksesta. Yksityiskohtaisempaa materiaalia kaivelen tarpeen tullen tuntien luentoainoeistosta ja lähdeoppaista.

Tapahtumavierailu:

Miina Savolaisen Maailman ihanin tyttö -kirjaan pohjautuva taidenäyttely Vantaan taidemuseossa

- valokaluston käyttö
Valoilla oli tässä näyttelyssä suuri visuaalinen osuus. Ne olivat ensimmäinen  asia mitä tilassa näki. Valot olivat yksittäisiä perinteisen mallisia (hehkilamppumalli) energiansäästölamppuja kiinnitetty puurakennelmaan ja ne hallitsivat tilaa. Ymmärrän idean ja sen luoman boheemia tunnelmaa, mutta mielestäni valaistus oli hieman liian massiivinen ja hyppäsi silmille. Valorakennelmat oli kiinnitetty katon metallirakennelmiin vaijereilla. Valot oli sijoiteltu myös niin, etä ne peittivät seunän tekstin "Maailman ihanin tyttö". Ilmeisesti ne kuitenkin oli pakollista sijottaa niin että ne kuitenkin valaisivat valokuvia ja moka oli huomattu vatsa liian myöhään. Jospa valot olivat uusi idea tuollaiseen näyttelyyn ja rakentajilla ei ollut kokemusta niiden toimivuudesta. Itse olisin suosinut kevyempiä kohdevaloja. Valot kuitenkin toimivat hyvin ja kuvat oli tasaisesti valaistu.





- äänikaluston käyttö
Tilassa oli tavallisia plasma tv-ruutuja (n. 30 tuumaa), jotka esittivät nonstoppina dokumenttia kuvatuista tytöistä. Katsoja saattoi mennä istumaan nojatuoliin ja katsella ohjelmaa. Ääni kuului todella huonosti ja ja näyttö oli aika pieni. Tv olisi vaatinut joko kunnon kaiuttimet tai kuulokkeet. Tekninen vastuu oli museon teknisillä työntekijöillä. 

- muiden rakenteiden, lavasteiden, rekvisiitan ym. käyttö
Iso näyttelytila oli rakennettu pienempiin osiin paksuilla väliseinillä. Seinät jakoivat tilaa ja kuville saatiin enemmän pinta-alaa. Kuvat oli sijoiteltu niin, että yhdellä seinällä oli kuvasarja yhdestä tytöstä. Kuvat oli sijoitettu normaalitasoa alemmas, ehkäpä siksi että näyttely oli suunnattu erityisesti koululaisille ja nuorille. Aikuisen oli hieman hankalampi katsoa, saattoi katsoa kauempaa kuitenkin kun suuri osa kuvista oli A3 -kokoisia, osa pienempiä kollaaseja.

Kuva oli sekoitus ammattimaisuutta ja amatöörimäisyyttä. Osa kuvista oli tavallisia kymppikuvia, jotka olisi voinut ottaa kuka vaan. Ne oli ilmeisesti tarkoitettu dokumentoivoksi fiiliskuviksi. Näyttelyn tarkoitus oli esitellä tekniikkaa ja prosesseja enemmän kuin olla pelkkä taidenäyttely. 

Näyttelyssä oli mukana Lönnbergin pahvirakennelma jonka pintaan oli painettu näyttelyn kuvia. Sinne saattoi mennä istumaan sisään. Rakennelma toimii esim. erilaisessa messukäytössä, jossa markkinoidaan Maailman ihanin tyttö -kirjaa. Rakennelma tuntui ylimääräiseltä ja näyttely olisi ollut taiteellisempi ilman tämänkaltaista markkinointimateriaalia.



Näyttelyssä oli myös esillä asuja, joissa tytöt oli kuvattu. Asut oli puettu ompelijan mallinukkien päälle ja toimivat tilassa hyvin ja toivat kuvat hieman konkreettisimmiksi. Kuvien tytöt olivat itse valmistaneet mieleisensä asut. Tilassa oli myös romanttisia vanhanaikaisia sohvakalustoja, joissa sai istua ja katsella näyttelyä. Tilasta oli haluttu tehdä hieman romanttisen fantaisamainen korostamaan kuvamaailma, joissa tytöt oli puettu kauniiksi oman elämänsä prinsessoiksi.

- millaisia huomioita voit tehdä teknisestä henkilökunnasta, turvallisuudesta ym. tunneilla käydyistä asioista.
Paikalla oli yksi tekninen työmies asemtamassa tv:tä. Hän oli kaupungin työntekijä. Rakentaessa on varmasti käytetty näyttelytilojen rakentamisen ammattilaisia varmaankin kaupungin omasta takaa. Valokuvaaja on ollut todennäköisesti itse suunnittelemassa tilan rakenteita ja tunnelmaa. Tila oli avara ja uloskäynnit oli asianmukaisesti merkitty. Valokalusto oli kiinnitetty tukevasti trusseihin ja muutenkin tekninen turvallisuus oli kunnossa. Näyttelytilalla on oma pelastussuunnitelma Taidemuseo on osa kauppakeskusta alimmassa kerroksessa. Myös kauppakeskuksen pelastussuunnitelma täytyy olla tilan toimijoille tuttu. Sisäänkäynti on kauppakeskuksen sisäänkäynnin lähettyvillä. Ulospoistumistie oli myös museon taka osassa. Paikallaolevaa henkilökuntaa oli lipunmyyjän lisäksi pari näyttelyvalvojaa, tekninen asentaja ja opas.

- millaisia huomioita voit tehdä teknisen toteutuksen vaikutuksesta tapahtuman onnistumiseen ja sen taiteelliseen lopputulokseen
Tapahtuma ajoi tarkoitustaan esitellä Maailma ihanin tyttö-kirjan kuvia ja kirjan tyttöjen tarinoita. Taiteellisesti näyttely oli ihan kiva, mutta ei kovin korkeatasoinen. Tunnelma oli kodikas ja näyttely helpostilähestyttävä ja visuaalisesti viehättävä. Valaistus oli valojen paljoudesta huolimatta pehmeästi tilaa valaiseva ja kuvat tulivat hyvin esille. Tilaa oli väljästi ja osa seinärakennelmista loi pienepiä huoneita, joissa oli oma intiimimpi tunnelmansa. Osa tauluista oli sijoiteltu kapemapiin käytäviin, jolloin niitä oli hankalampi katsoa kun ei päässyt etäämmälle ja kuvat olivat matalalla. Mutta niinkuin aiemmin totesin, niin nuoremmat ihmiset varmasti näkivät ne siitä hyvin. Yksi pienempi näyttely omassa rajatussa tilassaan oli tarkoitettu ilmeisesti enemmänkin aikuisille (kuvia tv-sarjasta Valokuvan voimaa).

Valokuvan voimaa


Kuvakollaasi projektin tytöistä

14.2. Aluesuunnittelu

Tapahtuma-aluesuunnittelu

Alueen suunnittelua helpottaa kuvien käyttö eli käy kuvaamassa festarialue ja kierrä aluetta ajan ja ajatuksen kanssa. Käytä suunnittelussa mittakaavassa olevaa pohjakarttaa, johon piirrät rakenteet (
joko käsin/koneella. Postit laput toimivat hyvin suunnittelussa!

Huomioitavaa aluetta valittaessa

1. Ihmismäärä
- tarvitaan vähintään 1hlö/ m2 tyhjää tilaa
- huomioi rakenteiden tilanvienti (esim. Merikaapelihalli 2000m2=max 2000 ihmistä ilman raketeita)
- Lavastuksella voi jakaa tilaa

2. Kulkuyhteydet
- yleisölle (helppo saapua paikalle, kuinka minta sisääntuloa tarvitaan ettei esim. tule liikaa jonoja)
- tekniikalle ja rakenteille (rakenteiden koko)
- hätäpoistumistiet hyvin merkittyjä ja esteettömiä

3. Paikkakunta
- mietittävä mihin tapahtuman voi siirtää, jollei paikassa voi jatkossa tapahtumaa toteuttaa?
- kuinka paikkakunnalle pääsee (vaikeisin paikkoihin esim. erilliset kuljetukset)

4. Muut tarpeet
- catering
- anniskelualueet
- vedensaanti
- sähkönsaanti
- tavaran säilytys
- löytyykö paikalta valmiit henkilöstön ja esiintyjien tilat?
- Bändin rideri määrittää tilan terpeen lavalla, huom. myös ylöspäin, erikoisefektit, taustascreenit,  taustakankaat (huomioi ulkona tuulen läpipääsy ja paloturvallisuus)
- Nurmikoiden suojaus (parempi, jos paikalla on valmiiksi kulkuteitä, eikä nurmikkoa tarvitse suojata)

5. Hinta
- tonttivuokra (korkea esim Flowssa)

6. Teema, tyyli, ilmapiiri
- minkä tyylisen tapahtuman alueelle voi rakentaa
- ajankohtaisesti kiinnostava teema
- tyyli vaikuttaa kohderyhmään
- ilmapiiri vaikuttaa viihtymiseen ja uudellen osallistumiseen

7. Vuodenaika
- suomen kesä lyhyt ja sääolosuhteet ennalta arvattavat (ukkonen, sade, pakkanen, tuuli)
- maan rakenne (esim savi kastuessaan sotkee ja liukasta, asfaltti siistein)
- sopiva varustautuminen (esim. sateen ja helteen varalle)

8. Ohjelma
- huomioi melutaso (vesi kantaa ääntä kauaksi)
- äänen kuuluvuus yleisöön (tasainen maa)
- näkyvyys
- lavat

Tapahtuman tekninen toteutus ryhmätyö:Kaupunkifestarin aluesuunnitelma 
Hannele Kirjavainen, Anni Soukkala, Anna Miettinen, Johannes Emenike & Miikka Kaipainen   

KAUPUNKIFESTARIN  ALUESUUNNITELMA  

Kaivopuiston vuokra
Yhteensä 6000 euroa pe-su festivaalipäiviltä (2000 eur / pv). Rakennus- ja purkupäivät maksavat 500 eur / päivä ja jos rakentaminen kestää 7 päivää ja purku 3 päivää niin hintaa tulee yhteensä 5000 euroa. Kaivopuiston kokonaisvuokra on festivaali- ja rakentamisajalle on 11000 euroa.
http://www.hel.fi/hel2/hkr/liitteet/karttoja_lupahakemuksiin/kaivari_vappu.jpg   

Ympäristösuunnitelma
Ympäristösuunnitelmalomake on liitettävä ulkoilmatilaisuuden lupahakemukseen. Lomakkeessa on käsitelty erikseen jätehuolto, juoma- ja ruoka-astiat, käymälät, siivous sekä nurmikoiden ja muun kasvillisuuden suojaus. Ks. ympäristösuunnitelma
  
Lavat
Stopteltat Mitat 40mx15m=600m2  Päälava: Mitat 15mx10m=150m2
 
Jätehuolto
Ehdot, 5000 kävijää, jätettä syntyy n.800kg (50-110g/kävijä)  

Neuvontaa jätehuollon järjestämiseen
Jätehuoltoyhtiöt (ks. kohta yhteystietoja) avustavat tarvittaessa jäteastioiden määrän arvioinnissa. Yleisötapahtumassa tarvittava käymälöiden määrä on tarkistettavissa tämän ohjeen kohdasta käymälät tai ympäristökeskuksesta päivystävältä terveystarkastajalta p. (09) 310 31580. 

- Roskajoukko p. 050-595 2924,  Saatavissa myös lajitteluneuvojien asusteet.  
- YTV jäteneuvonta, p. 1561 631  
- Lajittelu: Kartonki, Bio, Seka, Energia 
- WCt:  WClaskuri WC-vuokraajia:  L&T Bajamaja-WC:t, p. 010 63 63 63, f. 010 636 5130
Wheel Closets Finland Oy p. (019) 737 000, f. (019) 737 001
Ykkösvessat p. (06) 423 4560, 0400-662 020, f. (06) 423 4565
- Syötäviä lautasia:  Taco-lautasia, vehnätortilloja, pitaleipiä ja pikkurieskoja saatavina eri tukkuliikkeistä.  Atimaa -Tuotanto Oy, p. 0400-178 263. Ruis- ja vehnälautaset kotimaisesta viljasta 120 kappaleen pakkauksissa.  Burritos Oy, p. 728 8180. Maahantuonti/myynti: Taco-kuoret ja lautaset 200 kpl laatikoissa, vehnätortilloja 216 kpl laatikoissa.  Maakuntien markkinointi Oy, Olavi Lankinen, p. 0400-477 049 
- Maatuvia kertakäyttöisiä astioita:  Polarcupin Bioline -sarjassa on maatuvia kahvikuppeja, lautasia ja puinen kahvisekoitin. Chinet -sarjassa on lautasia, pikareita ja tarjottimia. Myynnissä eri tukkuliikkeissä mm. Naturesse
- Alumiinitölkkien talteenottojärjestelyt:  Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) / Johanna Ljungberg, p. 8689 8660 
- Alumiinitölkkien palautusautomaatit:  Oy Tomra Ab / Ari Matikainen, p. 825 48 220,
0400-427 187  
- Nurmikon suojalevyjä:  Omni-Sica Oy, p. 148 1144, f. 148 2247, www.insinoori.net 
Säkkiväline p. 010 636 363, f. 010 636 5130,  http://multiarena.net/tuotteet/
  
Huomioitavaa ulkoilmatapahtumaa järjestettäessä
”Kojut ja teltat on sijoitettava ensisijaisesti koville pinnoille. Nurmikolle laitettaessa kojut ja teltat on sijoitettava niin, että yleisö liikkuu käytäviä pitkin. Nurmikoille sijoitettavien telttojen ja kojujen alustat on suojattava pressulla, suojalevyllä tai vastaavalla.  Vain erikseen sovittaessa yleisön sallitaan kulkea nurmikolla. Tällöin nurmikko on lyhytaikaisissa tapahtumissa (max 2 pv) suojattava välittömästi myyntipisteen edustalta levyillä, pressulla, matolla tms. Pitempiaikaisissa tapahtumissa (2 – 7 pv) nurmikko on suojattava yleisön kulkureiteiltä suojalevyillä. Yli viikon kestävissä tilaisuuksissa nurmikolle ei saa sijoittaa kojuja ja telttoja eikä sinne saa ohjata yleisöä.  Rakenteita asennettaessa autoilla ja koneilla ei saa ajaa nurmikolle muuten kuin asentamalla alle suojalevyt (esimerkiksi 22 mm filmivaneri). Myös kovia pintoja tulee tarvittaessa suojata tai vahvistaa.  Autojen ja koneiden on liikuttava vain kovilla pinnoilla. Autojen pysäköinti puistossa/juhlakentällä on kielletty. Pysäköidä saa vain tarkoitusta varten varatuilla tai muuten luvallisilla paikoilla.  Vuokraus ei oikeuta kaivuutöiden suorittamiseen alueella.  Puita, nurmikoita, pensaita, kukkaryhmiä ja muuta kasvillisuutta ei saa vahingoittaa. Tarvittaessa kasvillisuus on suojattava aidoin.”  

Yleisötapahtumien ympäristöehdot

Kaivopuiston kartta ja tapahtuman suunnitelma
 




31.1. Pågå vierailu

Pågå

Vierailijana oli mies tapahtumantotutukseen erikoistuneesta Pågå firmasta. Yritys on kokenut ja arvostettu tapahtumarakentaja ja oli kiinnostavaa kuulla kokemuksia vuosien varrelta. Myös vastoinkäymisiä oli tullut eteen mutta niistä oli selvitty ja ratkaisut keksitty tilanne kerrallaan. Tapahtumantuotannossa on paljon liikkuvia osia. Muutoksia tulee lähes joka kerta. Tuottajalla ja muilla tuotannon toteutukseen osallistuvilla tulee olla joustavuutta ja luovuutta toimia yllättävissäkin tiilanteissa. Yleensä ratkaisut löytyvät ja vaikka joku meneekin pieleen, ei tarvitse hanskoja heittää naulaan, vaan vastoinkäymisestä voi ottaa opikseen. Tärkeintä on aikatauluttaa työ hyvin ja hankkia rakentajaksi kivenkovat ammattilaiset joilta löytyy asianmukainen kalusto. Turvallisuus ennenkaikkea ja sen taitaa kokenut ammattilainen. Varsinkin ilotulituksia järjestäessä ja muutenkin pyrotekniikan kanssa touhutessa on työ annettava ammattilaisfirmoille.

Tuotannon suunnittelussa on hyvä laittaa reippaasti aikaa niin aikatauluttamiseen, kuin listojen tekemiseen. Kun jokainen hoidettava asia on listattu, voi sieltä tarkistaa että kaikki on hoidossa. Aikatauluihin on hyvä jättää (jos mahdollista) myös joustoa muutosten varalla. Vaikka itse hoitaisi asiat ajallaan, voi alihankkia tai joku muu työn vaihe ottaa aikaa itsestä riippumatta. Kuitenkin useimmiten tapahtuma toteutuu onnistuneesti, vaikkakin joskus vasta ihan viime tipassa. Luotettavat ammattitaitoiset työntekijät auttavat kestämään stressaavassa tilanteessa.

Pågån edustajan huomioita:
- 3D- mallinnus helpottaa hahmottamista ja auttaa tapahtuman rakenteiden suunnittelussa (huomioi mittakaava!)
-  Hyvin tärkeää aikatauluttaa hyvin ja kommunikoida selkeästi tilaajan ja toimittajan välillä
- Hanki kokenut ammattilaisfirma, tarkasta suositukset
- Turvallisuusmääräykset huomioitava, tee riskienhallintakartoitus
- Kulkureitit huomioitava (logistiikka)

Muita firmoja alalla, markkinoilla ei täysin samanlaista toimijaa, kuin Pågå
pocha nostra- kalusteet
Sound engine- valo, ääni, video
Kataja events- teltat, kalusteet
Roudaam- kalusteet
Joukka- teatteriala

4.3. Ääni


Ääni

Tutustuttiin mikkeihin, äänipöytään ja kaiuttimiin. Äänentoistojärjestelmää voidaan käyttää puhetilaisuuksissa tai musiikkiesityksissä. Puheentoistoon riittää huomattavasti pienempitehoinen järjestelmä (1-2 aktiivi kaiutinta), kuin bändille (useita kaiuttimia). Aktiivikaiuttimissa vahvistin on sisäänrakennettu. passiivikaiuttimissa se on ulkoinen, sillä näin isot kaapit saadaan rakenteeltaan kevyemmäksi ja voidaan esim. sijoittaa ulos huonollakin säällä, jolloin vahvistin on katoksessa suojassa. Kaiuttimet tulee suunnata oikein ja yleinömäärä ja tila (koko ja materiaali) vaikuttavat äänen kuuluvuuteen.

Dimmercity.fi- tekniikkaoppaan mukaan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ammattimaisesta äänentoistojärjestelmästä löytyy aina seuraavat kolme pääosaa

1. Äänilähteet (mikrofonit, cd- ja mp3 -soittimet, tietokone, jne.)
2. Mikseri ja prosessointi (esim. kaikulaitteet, kompressorit, kohinaportit ym.)
3. PA-järjestelmä eli vahvistimet ja kaijuttimet (tai ns. aktiivikaiuttimet, joissa vahvistin on rakennettu kaiuttimeen)

Mikrofoneja eli mikkejä on erilaisia ja laatusia. Laulumikkion yleisimmillään dynaaminen mikrofoni esim. Shure 58 tai 57 (suht edullinen), joka ottaa äänen hyvin läheltä. Dynaaminen mikki ei ole kovin herkkä tärähdyksille ja mikin kaijutin toistaa äänet puhtaasti ja rasittumatta.

Kondensaattorimikrofonia (konkkamikki) käytetään yleisemmin studiokäytössä. Siinä on isompi kalvo jota leijutetaan. Konkkamikki ottaa ääntä kauempaakin, joten se toimii hyvin esim. kuoroesityksissä ja elokuvanteossa.

Parhaan äänenlaadun saamiseksi orkesterin esityksessä jokaisella soittimella on oma mikki. Teknikon on hyvä tuntea orksterin kokonppano. Tätä varten orkesterit laativat lavakartan, johon on merkitty eri soittimet ja äänilähteet. Usein orkesteri tarvitsee myös erillisä lavamonitoreja, jotta voivat kuulla itsensä ja toisensa (Dimmercity.fi).

Äänentoiston muistilista:
Aktiivi= sisältää vahvistimen itsessään
Passiivi= vaatii vahvistimen
Dynaaminen= Mikrofoni, jossa kalvo poimii äänen. Suosittuja konsertti käytössä sillä ne ovat kestäviä ja tuottavat hyvää ääntä vaikeissakin olosuhteissa.
Kondensaattori= Mikrofoni, jossa on kondensaattori. Äänenpaine liikuttaa metallikalvoa kauemmas ja lähemäs elektrodista-> sähkövaraus muuttuu->heikko signaali->esivahvistin (mikissä tai lähellä signaalin lähdettä)
Xlr= äänipiuha tai oikeastaan liitin
Voltti= Jännitteen yksikkö
Watti= Tehon yksikkö. Teho on yksi watti, kun voimakone tuottaa tai kuormakone kuluttaa joulen energiaa sekunnissa.
Ampeeri= Sähkövirran yksikkö

Pieni mixeripöytä


Tekniikkatilaus

- Kentällä on erilaisia toimijoita, kannattaa suhteuttaa tapahtuman koko toimijan kokoon
- Pyydä hinta-arvio, mitä hinta sisältää, mitä maksaa muutos?
- Tarkista sähkön tarve: turvallisuus kytkennöissä (johdot katonkautta/suojattuna), riittävyys, mitä tehdä jos tulee ongelmia (sulake palaa tms.)

Huomio että esim Helsingin kaupungilla sähkökaapin avaus maksaa 400€

Huomioi tapahtumien desibelit (esimerkki "mummosektori", voisinko tuoda vanhan ihmisenkonserttiin niin että ääni kuuluu hyvin, muttei ole liian kovalla). Äänen voimakkuuden aistiminen riippuu äänenpaineesta. Ihmisen korva on erittäin herkkä paineen vaihteluille. Kuulon mittauksissa käytetään asteikkoa, jossa 0 desibeliä (dB) merkitsee äänenvoimakkuutta, jonka normaalikuuloinen juuri ja juuri kuulee (kuuloliitto.fi).

Melusta tiedottaminen 

Alueen lähinaapureille
Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta on aina etukäteen tiedotettava melun tai tärinän vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä.

Toiminnanharjoittajan tulee neuvotella myös riittävästä melun- tai tärinäntorjunnasta päiväkotien, koulujen, kirkollisten laitosten ja muiden sellaisten kohteiden kanssa, joille toiminnasta voi aiheutua kohtuutonta haittaa.

Meluilmoitus
Lisäksi toiminnanharjoittajan on tehtävä ympäristönsuojelulain 60§:n mukainen kirjallinen ilmoitus (meluilmoitus) ympäristökeskukselle viimeistään 30 päivää ennen toiminnan aloittamista ainakin kovaa melua aiheiheuttavsita toiminnoista. (hel.fi/meluilmoitus)

On myös huomioitava ajat, eli kovempi meteli on ok, jos se kestää pääsääntöisesti klo 22 asti (tai 23 jollei alueella ole asutusta/ häirittäviä kohteita, muttei sen jälkeen. Ulkoilmatapahtuma voi jatkua sisätiloissa jos melu ei leviä ympäristöön.

Katso myös melutaulukko

Teatterin äänijärjestelmä

Teatterin äänijärjestelmän käyttötarkoituksen voi Petteri Laukkasen mukaan (Teatterin äänijärjestelmä/2013) hyvin karkeasti pelkistää kahteen pääkohtaan: illuusion luominen ja informaation välittäminen. Teatteriesityksessä pyritään luomaan illuusio paikasta, ajasta tai tunnetilasta. Konsertissa pyritään tietyn musiikkityylin tai yksittäisen työryhmän edellyttämään sointiin. Samaan aikaan tarvitaan yleensä puheselkeyttä helpottamaan dialogin seuraamista katsomossa, tai vaikkapa esityksen äänen toistamista pukuhuoneissa.

Lähteet:
Tekniikkaopas: www.dimmercity.fi
Teatterin äänijärjestemä/ Petteri Laukkanen
tapahtumatoimisto.com
hel.fi

perjantai 28. helmikuuta 2014

28.2. Valo ja kuva

Tavi-talon työpajat: Valo ja kuva

Tuottajan tulee tiëtää mitä elementtejä esitys tarvitsee. Hyvä tekniikka ja tekninen taito on onnistuneen toteutuksen edellytys.

Valo

Valolla vaikuttaminen:
-  Teho
-  Suunta (projisointi, heijastaminen)
- Värilämpötila (sävyttäminen)
- Muoto
- Liike
- Rytmi

- 230V virtaa tulee seinästä.
- Tavallisia sulakkeita 10A 16A 20A. Esim. 230Vx10A=2300W. Eli seinään voisi laittaa esim. 2x1000w valoa

- Valojen kytkemiseen käytetään dmx piuhaa ja terminoimalla signaali pysäytetään järjestelmän lopussa. Piuhat on avattava kokonaan, sillä muuten ne muodostavat muuntajan ja kuumenevat.

- 1 valo vie valopöydästä 1 osoitteen, mutta monimutkaisemmat valot kuten liikkuva valo voi viedä yli 20 osoitetta.

Rembrant oli kuuluisa erityisestä valonkäytöstään. Katsoimme maalausta, jossa munkki lukee hämärässä tilassa pehmeässä valossa kirjoituksia. Maalauksen kautta kävimme läpi sitä, kuinka yhdestä kuvasta voi lukea monta asiaa yhdeltä katsomalta. Kävi myös ilmi, että silmä hakeutuu jatkuvasti valoon, sinne missä on valon kirkkain kohta.

Teatterissa katseen huomio haetaan valolla. Kohde johon toivotaan katsottavan valaistaan. Valaistaan siis se mitä halutaan näyttää. Väreillä on valaisussa suuri merkityts. Väreillä luodaan tunnelmaa ja viestitään. Tietty väri edustaa tiettyä asiaa. Sininen rauhoittaa ja voi ilmaista ajankohdaksi illan. Punainen on seksuaalinen väri tai voi kuvastaa vaikkapa taistelua. Eri kulttuureissa värikoodisto voi vaihdella, esim. surun väri meillä on musta ja Aasiassa valkoinen.

Addiktiivinen värijärjestelmän takia valaistus pitää suunnitella hyvin tai muuten värit voivat muuttua/vääristyä. Kun punaista valaistaan vihreällä, saattaa kankaasta tulla harmaa. Tämä täytyy ottaa huomioon ja testata hyvissä ajoin ennen yleisölle esittämistä. Samanvärinen kangas, mutta eri valmistajalta tilattu, voi näyttää valossa kirjavalta, joten esim. taustakankaat kannattaa tilata samasta paikasta.

Addiktiivinen värijärjestelmä, sininen punainen ja vihreä yhtyvät, keskellä valkoista
Punainen hattu vihreässä valossa

punainen hattu sinisessä valossa


Valojen kohdistus

Kohdevalot säädetään usein 45 asteen kulmaan. Kohdetta valaistaessa käytetään yleisimmin 3 piste valaistusta, eli yksi valo tulee edestä ja kaksi sivulta.

Tanssiteatterissa valaistaan usein sivulta. Sivuvalot tuovat esiin liikkeen. Tanssiteatterissa käytetään usein väripesua. Lattiaa ei saa tuolloin valaista, sillä värivalot sekoittuessaan muodostavat eri värejä ja joissain kohdissa valkoista.

HUOM! Valojen himmentäminen voi aiheuttaa särinää kaiuttimissa jos niiden piuhat kulkevat lähekkäin.

Valonlähteet

Valonlähteitä on erilaisia. Edullisin on "tulviva" työmaavalaisin ja kallein on monta teknistä ominaisuutta sisältävä profiilivalo. Tuottajan on hyvä tietää eri hintaluokista, jotta valaistus pysyy tuotantobudjetissa. Valot tulee kiinnittää trusseihin tukevasti ja varmistaa kiinnitys vaijerilla. Sähkön kuormitus on myös otettava huomioon. Valossa oleellista on huomioida valon avauskulma, eli se miten isolle alueelle valota valaisin heittää. Osassa valaisimia on säädettävä avauskulma, toisissa kiinteä.

Avauskulma on oleellinen valaisinta valittaessa

Erilaisia valoja ja valopöytiä

Valaisimia ovat esimerkiksi:

- Par (par-kannu, rokkikannu): Voi käyttää värikalvoja, analoginen, halpa
- Profiili: Valoa voi rajata veitsillä, tarkkuuden säädin ja valon koon säädin, eriasteisia avauskulmia (säädettäviä esim. 24/44 ja kiinteitä esim. 36), henkilövalaisuun, hinnakas
- Fresnel: Iso avauskulma 18/66, lavan yleisvalo
- Flood: työmaavalaisin, tulviva valo, profiilin vastakohta, voi tehdä isojen alueiden valopesuja lavalla
- Led: heikko valaistus, efektivaloja, voi leikkiä väreillä, valo valkoista
- PC: kuin fresnel, mutta valokehä donitsimainen, keskiosa kirkkaamp

Huom! Mitä enemmän valaisimessa on erilaisia toimintoja- sitä kalliimpi se yleensä on.

Kuva 

Kuvan esittämiseen tarvitsee yksinkertaisimmillaan:
- kuvan lähteen (tietokone, kamera, DVD-soitin)
- heijastimen (projektori)
- heijastuspinta (valkea seinä, harmaa sopii hyvin valoisaan/vaalea kangas, plasmanäyttö, Led-screen)
- liittimet ja sähköä

Jotkin näytöt tarvitsevat vain esim. muistitikun ja lähettävät kuvaa ilman projektoria tai tietokonetta.
Videotykki ei toimi kirkkaassa valossa esim. ulkona, silloin on parempi valita Led-screen.

Kuva voi olla HD, jolloin kuvanlaatu yltää 1920 x 1080 pikselin tarkkuuteen tai SD, jolloin resoluutio on 720x576 pikseliä.

HUOM! johdon pituus vaikuttaa kuvan laatuun, eli kuvan laatu heikkenee, jos kuva joutuu kulkemaan johdoissa pidempiä matkoja.  HD-kuva ei kantaudu pitkiä matkoja (max 10m) ja muuttuu SD:ksi pitkällä matkalla. Jos joutuu vetämään pitkää piuhaa, niin väliin tulee laittaa signaalin vahvistimia. Kuvan langaton siirto on hankalaa.

Kalliimmat viedotykit toistavat värit oikein, halvemmissa taas voi olla heittoja paljonkin. Leffatykki, eli digitaalinen projektori on paras toistamaan kuvaa oikein.

Videotykki tulee kohdistaa suoraan, muutoin kuva vääristyy.

Jos messuohjelman tilaaja haluaa videomateriaalia muista, että videon tekeminen on kallista ja aikaavievää. Työ on monimutkaista ja vaatii taitoa.

Esim. teatteriesityksessä projisointia käytettäessä on huomioitava, että projektori valaisee tilaa.

Testaa ennen esityksen pitämistä että laitteet toimivat ja kuvasuhteet ovat kohdillaan.

www.archive.com- tekijän oikeusvapaata materiaalia esim. taustavideoiksi ym.

perjantai 24. tammikuuta 2014

23.ja 24.1. Hankintaa ja messuja

to 23.1.  klo 9.15-16
Tytti; jakson alustus, osaaminen, tehtävien läpikäynti
Hankinnat, kilpailutus, tarjousten vertailu

pe 24.1.  klo 9.15-12.00 A-ryhmä (Tytti; messu/näyttelyrakennus)
  klo 13-16 B-ryhmä (Tytti; messu/näyttelyrakennus)


pe 31.1. klo 9.15-16
klo 10 James Ennoila PåGå Oystä kestoo festarien ja isojen tapahtumien logistiikasta ja käytänteistä.
Vierailun jälkeen päivä jatkuu samoissa merkeissä.

ma 3.2klo 9.30-16.30 A-ryhmä
  Valo aamupäivällä, ääni iltapäivällä
pe 7.2.  klo 9.30-16.30 A-ryhmä
  Kuva, riderit

pe 14.2. klo 9.15-12.00 A-ryhmä (Tytti; festivaalialueen suunnittelu)
  klo 13-16 B-ryhmä (Tytti; festivaalialueen suunnittelu)

pe 28.2. klo 9.30-16.30 B-ryhmä Tavi-pajat

ma 3.3.  klo 9.30-16.30 B-ryhmä  Tavi-pajat

Tapahtuman tekniikan kilpailutus

Luennolla käytiin läpi tapahtuman tekniikan kilpailutukseen liittyviä asioita. Paljon täytyy muistaa ja ottaa huomioon kun tekniikan kanssa on tekemisissä. Varsinkin uutena asiana tuli sähkönkulutus, se että kapasiteetti täytyy tarkistaa ennen visionsa toteuttamista, että homma toimii mallikkaasti. Muutenkin hyviä yksityiskohtia käytiin läpi, miten tilassa tulee huomioida logistiikka, kulkuväylät, sähkön sisääntulo, turvallisuus, valaistus, koko yms. asioita jotka vaikuttavat tapahtuman onnistuneeseen toteutukseen. Kannattaa aina etsiä kokenut ammattilainen, joka tuntee tekniikan. Itse ei kannata alkaa virittelemään monimutkaisia teknisiä järjestelmiä. Kaikkea ei tarvitse osata itse, eikä edes ymmärtää. Silti on hyvä tilata tarjouksessa myös erittely, kun tilaa palvelua ja vuokraa tavaraa. Tekniikassa myyjän on helppo vedättää tietämätöntä asiakasta, jos hän sille päälle sattuu. Tapahtuman suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan asiantuntija jos mahdollista, joka ymmärtää tekniikan päälle, jollei sellaista ole saatavilla, niin ottaa yhteyttä hyvät suositukset omaavaan tekniikkafirmaan. Muiden kokemuksia hyvistä tekniikkafirmoista kannattaa jo ryhtyä keräämään.

Tekniikkafirmoja:
Kolmiopalvelu

Hankinnat

Kuntatason hankintaprosessi on byrokraattinen systeemi. Hankinnat tulee suunnitella tarkkaan ja suunnitteluun tulee varata runsaasti aikaa ennen firmojen kilpailutusta. Säännöt perustuvat kuntalainsäädäntöön. Pienhankinnassa kilpailutusta ei tarvitse tehdä, mutta isompiin summiin mentäessä täytyy tasapuolisuuden nimissä kilpailuttaa. Valinta tehdään useimmin hinnan perusteella, toivottavaa on kuitenkin ettei laatu siinä kärsisi. Yksityisellä puolella homma on vapaampaa. On silti hyvä tehdä prosessi asiallisesti, eli ilmoittaa yrityksille että työ kilpailutetaan, ja mikäli valinta ei osu kohdalle, siitä tulee kohteliaasti ilmoittaa. Yrityksen taustat annattaa myös tarkistaa, että työ tulee myös suoritettua hyvin ja ajallaan.

- Varaa aikaa hankinnan suunnitteluun
- Tarkista kuntalainsäädäntö
- Tarksita yrityksen taustat
- Tiedä mitä tilaat, selvitä tarpeet huolella ja pyydä erittelyt
- Ei tarvitse olla asiantuntija, apua kannattaa hankkia paremmin tietäviltä
- Kannattaa seurata muiden toimintaa, esim messuilla
- varmista tilan käyttöön liittyvät asiat: tekniikka, logistiikka ym.

www.hankinnat.fi

Messut

Messuosastoa suunnitellessa tarvitsee ottaa huomioon monta tekijää. On oltava hyvä valaistus, toimiva sisustus, turvalliset materiaalit, kiinnostava sisältö ja edustava henkilökunta. Messuja kierrellessä kannattaa poimia hyviä ideoita arkistoonsa vaikka kuvaamalla. Ilmatilastakin tulee maksaa erikseen ja siitä jos esittelijät haluavat liikkua markkinoimassa osaston ulkopuolella. Messuedustaminen on kallista lystiä ja hienoimmat visiot saattavat jäädä toteuttamatta. Suomen messut ovat suurin messujärjestäjä ja hinnoittelu on kuin villissä lännessä. Opettaja kommentoi, että pienemmät hinnat mahdollisesti lisäisivät osallistujaämäärää. Olisi myös reilua pienemmille firmoille, että pääsisivät messuille,eikä kovat maksut olisi esteenä. Tarjonta olisi monipuolisempaa, eikä suosisi isoja yrityksiä.

Messuosaston suunnittelu oli mielekästä puuhaa. Oli kiva lähtee visioimaan Inarin osastoa Matkamessuille ilman budjettikattoa. Ryhmässä työskentely sujui hyvin ja mielestäni visio oli hieno ja toteuttamiskelpoinen. Ryhmäläisiltä tuli hyviä ideoita. Myös toisten ryhmien suunnitelmat olivat opettavaisia. Projektissa nousi esille hyviä huomioitavia asioita tilankäytöstä ja tekniikasta. Innotuin haaveilemaan siitä, että joskus toteuttaisin messuosastojen ilmeitä, tältä tietopohjalta se olisi jo mahdollista. Eniten kiinnostaa taiteen käyttäminen markkinoinnissa. Olisi kiva luoda uniikkeja maailmoja, jotka tekisivät myytävää asiasta kiinnostavan. Messuosaston toteuttamisessakin on onneksi paljon vapaita mahdollisuuksia, mikäli budjetti riittää toteuttamaan visiot. Mutta pienelläkin rahalla ja hyvillä ideoilla voi saada näyttävän osaston aikaiseksi. Katsotaan mihin tämä innostus johtaa.

Inarin messuosastosuunnitelma


Messuosaston rakentamisessa huomioitavaa:
- logistiikka
- sähkön saanti
- valaistus
- rakennusmahdollisuudet (onko mahdollista tehdä ripustuksia)
- materiaalit (paloturvallisuus, kestävyys)
- tilasuunnittelu, tilan toimivuus (hyvä tehdä 3d- mallinnos)

Messurakennusta ja kalusteita
PÅGÅ
Prfactory