torstai 6. maaliskuuta 2014

Tapahtumavierailu: Maailman ihanin tyttö -näyttely

HANNELE KIRJAVAINEN
TAPAHTUMAN TEKNINEN TOTEUTUS


Tähän blogiin olen koonnut päälimmäisiä asioita tapahtuman teknisestä toteutuksesta. Yksityiskohtaisempaa materiaalia kaivelen tarpeen tullen tuntien luentoainoeistosta ja lähdeoppaista.

Tapahtumavierailu:

Miina Savolaisen Maailman ihanin tyttö -kirjaan pohjautuva taidenäyttely Vantaan taidemuseossa

- valokaluston käyttö
Valoilla oli tässä näyttelyssä suuri visuaalinen osuus. Ne olivat ensimmäinen  asia mitä tilassa näki. Valot olivat yksittäisiä perinteisen mallisia (hehkilamppumalli) energiansäästölamppuja kiinnitetty puurakennelmaan ja ne hallitsivat tilaa. Ymmärrän idean ja sen luoman boheemia tunnelmaa, mutta mielestäni valaistus oli hieman liian massiivinen ja hyppäsi silmille. Valorakennelmat oli kiinnitetty katon metallirakennelmiin vaijereilla. Valot oli sijoiteltu myös niin, etä ne peittivät seunän tekstin "Maailman ihanin tyttö". Ilmeisesti ne kuitenkin oli pakollista sijottaa niin että ne kuitenkin valaisivat valokuvia ja moka oli huomattu vatsa liian myöhään. Jospa valot olivat uusi idea tuollaiseen näyttelyyn ja rakentajilla ei ollut kokemusta niiden toimivuudesta. Itse olisin suosinut kevyempiä kohdevaloja. Valot kuitenkin toimivat hyvin ja kuvat oli tasaisesti valaistu.





- äänikaluston käyttö
Tilassa oli tavallisia plasma tv-ruutuja (n. 30 tuumaa), jotka esittivät nonstoppina dokumenttia kuvatuista tytöistä. Katsoja saattoi mennä istumaan nojatuoliin ja katsella ohjelmaa. Ääni kuului todella huonosti ja ja näyttö oli aika pieni. Tv olisi vaatinut joko kunnon kaiuttimet tai kuulokkeet. Tekninen vastuu oli museon teknisillä työntekijöillä. 

- muiden rakenteiden, lavasteiden, rekvisiitan ym. käyttö
Iso näyttelytila oli rakennettu pienempiin osiin paksuilla väliseinillä. Seinät jakoivat tilaa ja kuville saatiin enemmän pinta-alaa. Kuvat oli sijoiteltu niin, että yhdellä seinällä oli kuvasarja yhdestä tytöstä. Kuvat oli sijoitettu normaalitasoa alemmas, ehkäpä siksi että näyttely oli suunnattu erityisesti koululaisille ja nuorille. Aikuisen oli hieman hankalampi katsoa, saattoi katsoa kauempaa kuitenkin kun suuri osa kuvista oli A3 -kokoisia, osa pienempiä kollaaseja.

Kuva oli sekoitus ammattimaisuutta ja amatöörimäisyyttä. Osa kuvista oli tavallisia kymppikuvia, jotka olisi voinut ottaa kuka vaan. Ne oli ilmeisesti tarkoitettu dokumentoivoksi fiiliskuviksi. Näyttelyn tarkoitus oli esitellä tekniikkaa ja prosesseja enemmän kuin olla pelkkä taidenäyttely. 

Näyttelyssä oli mukana Lönnbergin pahvirakennelma jonka pintaan oli painettu näyttelyn kuvia. Sinne saattoi mennä istumaan sisään. Rakennelma toimii esim. erilaisessa messukäytössä, jossa markkinoidaan Maailman ihanin tyttö -kirjaa. Rakennelma tuntui ylimääräiseltä ja näyttely olisi ollut taiteellisempi ilman tämänkaltaista markkinointimateriaalia.



Näyttelyssä oli myös esillä asuja, joissa tytöt oli kuvattu. Asut oli puettu ompelijan mallinukkien päälle ja toimivat tilassa hyvin ja toivat kuvat hieman konkreettisimmiksi. Kuvien tytöt olivat itse valmistaneet mieleisensä asut. Tilassa oli myös romanttisia vanhanaikaisia sohvakalustoja, joissa sai istua ja katsella näyttelyä. Tilasta oli haluttu tehdä hieman romanttisen fantaisamainen korostamaan kuvamaailma, joissa tytöt oli puettu kauniiksi oman elämänsä prinsessoiksi.

- millaisia huomioita voit tehdä teknisestä henkilökunnasta, turvallisuudesta ym. tunneilla käydyistä asioista.
Paikalla oli yksi tekninen työmies asemtamassa tv:tä. Hän oli kaupungin työntekijä. Rakentaessa on varmasti käytetty näyttelytilojen rakentamisen ammattilaisia varmaankin kaupungin omasta takaa. Valokuvaaja on ollut todennäköisesti itse suunnittelemassa tilan rakenteita ja tunnelmaa. Tila oli avara ja uloskäynnit oli asianmukaisesti merkitty. Valokalusto oli kiinnitetty tukevasti trusseihin ja muutenkin tekninen turvallisuus oli kunnossa. Näyttelytilalla on oma pelastussuunnitelma Taidemuseo on osa kauppakeskusta alimmassa kerroksessa. Myös kauppakeskuksen pelastussuunnitelma täytyy olla tilan toimijoille tuttu. Sisäänkäynti on kauppakeskuksen sisäänkäynnin lähettyvillä. Ulospoistumistie oli myös museon taka osassa. Paikallaolevaa henkilökuntaa oli lipunmyyjän lisäksi pari näyttelyvalvojaa, tekninen asentaja ja opas.

- millaisia huomioita voit tehdä teknisen toteutuksen vaikutuksesta tapahtuman onnistumiseen ja sen taiteelliseen lopputulokseen
Tapahtuma ajoi tarkoitustaan esitellä Maailma ihanin tyttö-kirjan kuvia ja kirjan tyttöjen tarinoita. Taiteellisesti näyttely oli ihan kiva, mutta ei kovin korkeatasoinen. Tunnelma oli kodikas ja näyttely helpostilähestyttävä ja visuaalisesti viehättävä. Valaistus oli valojen paljoudesta huolimatta pehmeästi tilaa valaiseva ja kuvat tulivat hyvin esille. Tilaa oli väljästi ja osa seinärakennelmista loi pienepiä huoneita, joissa oli oma intiimimpi tunnelmansa. Osa tauluista oli sijoiteltu kapemapiin käytäviin, jolloin niitä oli hankalampi katsoa kun ei päässyt etäämmälle ja kuvat olivat matalalla. Mutta niinkuin aiemmin totesin, niin nuoremmat ihmiset varmasti näkivät ne siitä hyvin. Yksi pienempi näyttely omassa rajatussa tilassaan oli tarkoitettu ilmeisesti enemmänkin aikuisille (kuvia tv-sarjasta Valokuvan voimaa).

Valokuvan voimaa


Kuvakollaasi projektin tytöistä

14.2. Aluesuunnittelu

Tapahtuma-aluesuunnittelu

Alueen suunnittelua helpottaa kuvien käyttö eli käy kuvaamassa festarialue ja kierrä aluetta ajan ja ajatuksen kanssa. Käytä suunnittelussa mittakaavassa olevaa pohjakarttaa, johon piirrät rakenteet (
joko käsin/koneella. Postit laput toimivat hyvin suunnittelussa!

Huomioitavaa aluetta valittaessa

1. Ihmismäärä
- tarvitaan vähintään 1hlö/ m2 tyhjää tilaa
- huomioi rakenteiden tilanvienti (esim. Merikaapelihalli 2000m2=max 2000 ihmistä ilman raketeita)
- Lavastuksella voi jakaa tilaa

2. Kulkuyhteydet
- yleisölle (helppo saapua paikalle, kuinka minta sisääntuloa tarvitaan ettei esim. tule liikaa jonoja)
- tekniikalle ja rakenteille (rakenteiden koko)
- hätäpoistumistiet hyvin merkittyjä ja esteettömiä

3. Paikkakunta
- mietittävä mihin tapahtuman voi siirtää, jollei paikassa voi jatkossa tapahtumaa toteuttaa?
- kuinka paikkakunnalle pääsee (vaikeisin paikkoihin esim. erilliset kuljetukset)

4. Muut tarpeet
- catering
- anniskelualueet
- vedensaanti
- sähkönsaanti
- tavaran säilytys
- löytyykö paikalta valmiit henkilöstön ja esiintyjien tilat?
- Bändin rideri määrittää tilan terpeen lavalla, huom. myös ylöspäin, erikoisefektit, taustascreenit,  taustakankaat (huomioi ulkona tuulen läpipääsy ja paloturvallisuus)
- Nurmikoiden suojaus (parempi, jos paikalla on valmiiksi kulkuteitä, eikä nurmikkoa tarvitse suojata)

5. Hinta
- tonttivuokra (korkea esim Flowssa)

6. Teema, tyyli, ilmapiiri
- minkä tyylisen tapahtuman alueelle voi rakentaa
- ajankohtaisesti kiinnostava teema
- tyyli vaikuttaa kohderyhmään
- ilmapiiri vaikuttaa viihtymiseen ja uudellen osallistumiseen

7. Vuodenaika
- suomen kesä lyhyt ja sääolosuhteet ennalta arvattavat (ukkonen, sade, pakkanen, tuuli)
- maan rakenne (esim savi kastuessaan sotkee ja liukasta, asfaltti siistein)
- sopiva varustautuminen (esim. sateen ja helteen varalle)

8. Ohjelma
- huomioi melutaso (vesi kantaa ääntä kauaksi)
- äänen kuuluvuus yleisöön (tasainen maa)
- näkyvyys
- lavat

Tapahtuman tekninen toteutus ryhmätyö:Kaupunkifestarin aluesuunnitelma 
Hannele Kirjavainen, Anni Soukkala, Anna Miettinen, Johannes Emenike & Miikka Kaipainen   

KAUPUNKIFESTARIN  ALUESUUNNITELMA  

Kaivopuiston vuokra
Yhteensä 6000 euroa pe-su festivaalipäiviltä (2000 eur / pv). Rakennus- ja purkupäivät maksavat 500 eur / päivä ja jos rakentaminen kestää 7 päivää ja purku 3 päivää niin hintaa tulee yhteensä 5000 euroa. Kaivopuiston kokonaisvuokra on festivaali- ja rakentamisajalle on 11000 euroa.
http://www.hel.fi/hel2/hkr/liitteet/karttoja_lupahakemuksiin/kaivari_vappu.jpg   

Ympäristösuunnitelma
Ympäristösuunnitelmalomake on liitettävä ulkoilmatilaisuuden lupahakemukseen. Lomakkeessa on käsitelty erikseen jätehuolto, juoma- ja ruoka-astiat, käymälät, siivous sekä nurmikoiden ja muun kasvillisuuden suojaus. Ks. ympäristösuunnitelma
  
Lavat
Stopteltat Mitat 40mx15m=600m2  Päälava: Mitat 15mx10m=150m2
 
Jätehuolto
Ehdot, 5000 kävijää, jätettä syntyy n.800kg (50-110g/kävijä)  

Neuvontaa jätehuollon järjestämiseen
Jätehuoltoyhtiöt (ks. kohta yhteystietoja) avustavat tarvittaessa jäteastioiden määrän arvioinnissa. Yleisötapahtumassa tarvittava käymälöiden määrä on tarkistettavissa tämän ohjeen kohdasta käymälät tai ympäristökeskuksesta päivystävältä terveystarkastajalta p. (09) 310 31580. 

- Roskajoukko p. 050-595 2924,  Saatavissa myös lajitteluneuvojien asusteet.  
- YTV jäteneuvonta, p. 1561 631  
- Lajittelu: Kartonki, Bio, Seka, Energia 
- WCt:  WClaskuri WC-vuokraajia:  L&T Bajamaja-WC:t, p. 010 63 63 63, f. 010 636 5130
Wheel Closets Finland Oy p. (019) 737 000, f. (019) 737 001
Ykkösvessat p. (06) 423 4560, 0400-662 020, f. (06) 423 4565
- Syötäviä lautasia:  Taco-lautasia, vehnätortilloja, pitaleipiä ja pikkurieskoja saatavina eri tukkuliikkeistä.  Atimaa -Tuotanto Oy, p. 0400-178 263. Ruis- ja vehnälautaset kotimaisesta viljasta 120 kappaleen pakkauksissa.  Burritos Oy, p. 728 8180. Maahantuonti/myynti: Taco-kuoret ja lautaset 200 kpl laatikoissa, vehnätortilloja 216 kpl laatikoissa.  Maakuntien markkinointi Oy, Olavi Lankinen, p. 0400-477 049 
- Maatuvia kertakäyttöisiä astioita:  Polarcupin Bioline -sarjassa on maatuvia kahvikuppeja, lautasia ja puinen kahvisekoitin. Chinet -sarjassa on lautasia, pikareita ja tarjottimia. Myynnissä eri tukkuliikkeissä mm. Naturesse
- Alumiinitölkkien talteenottojärjestelyt:  Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) / Johanna Ljungberg, p. 8689 8660 
- Alumiinitölkkien palautusautomaatit:  Oy Tomra Ab / Ari Matikainen, p. 825 48 220,
0400-427 187  
- Nurmikon suojalevyjä:  Omni-Sica Oy, p. 148 1144, f. 148 2247, www.insinoori.net 
Säkkiväline p. 010 636 363, f. 010 636 5130,  http://multiarena.net/tuotteet/
  
Huomioitavaa ulkoilmatapahtumaa järjestettäessä
”Kojut ja teltat on sijoitettava ensisijaisesti koville pinnoille. Nurmikolle laitettaessa kojut ja teltat on sijoitettava niin, että yleisö liikkuu käytäviä pitkin. Nurmikoille sijoitettavien telttojen ja kojujen alustat on suojattava pressulla, suojalevyllä tai vastaavalla.  Vain erikseen sovittaessa yleisön sallitaan kulkea nurmikolla. Tällöin nurmikko on lyhytaikaisissa tapahtumissa (max 2 pv) suojattava välittömästi myyntipisteen edustalta levyillä, pressulla, matolla tms. Pitempiaikaisissa tapahtumissa (2 – 7 pv) nurmikko on suojattava yleisön kulkureiteiltä suojalevyillä. Yli viikon kestävissä tilaisuuksissa nurmikolle ei saa sijoittaa kojuja ja telttoja eikä sinne saa ohjata yleisöä.  Rakenteita asennettaessa autoilla ja koneilla ei saa ajaa nurmikolle muuten kuin asentamalla alle suojalevyt (esimerkiksi 22 mm filmivaneri). Myös kovia pintoja tulee tarvittaessa suojata tai vahvistaa.  Autojen ja koneiden on liikuttava vain kovilla pinnoilla. Autojen pysäköinti puistossa/juhlakentällä on kielletty. Pysäköidä saa vain tarkoitusta varten varatuilla tai muuten luvallisilla paikoilla.  Vuokraus ei oikeuta kaivuutöiden suorittamiseen alueella.  Puita, nurmikoita, pensaita, kukkaryhmiä ja muuta kasvillisuutta ei saa vahingoittaa. Tarvittaessa kasvillisuus on suojattava aidoin.”  

Yleisötapahtumien ympäristöehdot

Kaivopuiston kartta ja tapahtuman suunnitelma
 




31.1. Pågå vierailu

Pågå

Vierailijana oli mies tapahtumantotutukseen erikoistuneesta Pågå firmasta. Yritys on kokenut ja arvostettu tapahtumarakentaja ja oli kiinnostavaa kuulla kokemuksia vuosien varrelta. Myös vastoinkäymisiä oli tullut eteen mutta niistä oli selvitty ja ratkaisut keksitty tilanne kerrallaan. Tapahtumantuotannossa on paljon liikkuvia osia. Muutoksia tulee lähes joka kerta. Tuottajalla ja muilla tuotannon toteutukseen osallistuvilla tulee olla joustavuutta ja luovuutta toimia yllättävissäkin tiilanteissa. Yleensä ratkaisut löytyvät ja vaikka joku meneekin pieleen, ei tarvitse hanskoja heittää naulaan, vaan vastoinkäymisestä voi ottaa opikseen. Tärkeintä on aikatauluttaa työ hyvin ja hankkia rakentajaksi kivenkovat ammattilaiset joilta löytyy asianmukainen kalusto. Turvallisuus ennenkaikkea ja sen taitaa kokenut ammattilainen. Varsinkin ilotulituksia järjestäessä ja muutenkin pyrotekniikan kanssa touhutessa on työ annettava ammattilaisfirmoille.

Tuotannon suunnittelussa on hyvä laittaa reippaasti aikaa niin aikatauluttamiseen, kuin listojen tekemiseen. Kun jokainen hoidettava asia on listattu, voi sieltä tarkistaa että kaikki on hoidossa. Aikatauluihin on hyvä jättää (jos mahdollista) myös joustoa muutosten varalla. Vaikka itse hoitaisi asiat ajallaan, voi alihankkia tai joku muu työn vaihe ottaa aikaa itsestä riippumatta. Kuitenkin useimmiten tapahtuma toteutuu onnistuneesti, vaikkakin joskus vasta ihan viime tipassa. Luotettavat ammattitaitoiset työntekijät auttavat kestämään stressaavassa tilanteessa.

Pågån edustajan huomioita:
- 3D- mallinnus helpottaa hahmottamista ja auttaa tapahtuman rakenteiden suunnittelussa (huomioi mittakaava!)
-  Hyvin tärkeää aikatauluttaa hyvin ja kommunikoida selkeästi tilaajan ja toimittajan välillä
- Hanki kokenut ammattilaisfirma, tarkasta suositukset
- Turvallisuusmääräykset huomioitava, tee riskienhallintakartoitus
- Kulkureitit huomioitava (logistiikka)

Muita firmoja alalla, markkinoilla ei täysin samanlaista toimijaa, kuin Pågå
pocha nostra- kalusteet
Sound engine- valo, ääni, video
Kataja events- teltat, kalusteet
Roudaam- kalusteet
Joukka- teatteriala

4.3. Ääni


Ääni

Tutustuttiin mikkeihin, äänipöytään ja kaiuttimiin. Äänentoistojärjestelmää voidaan käyttää puhetilaisuuksissa tai musiikkiesityksissä. Puheentoistoon riittää huomattavasti pienempitehoinen järjestelmä (1-2 aktiivi kaiutinta), kuin bändille (useita kaiuttimia). Aktiivikaiuttimissa vahvistin on sisäänrakennettu. passiivikaiuttimissa se on ulkoinen, sillä näin isot kaapit saadaan rakenteeltaan kevyemmäksi ja voidaan esim. sijoittaa ulos huonollakin säällä, jolloin vahvistin on katoksessa suojassa. Kaiuttimet tulee suunnata oikein ja yleinömäärä ja tila (koko ja materiaali) vaikuttavat äänen kuuluvuuteen.

Dimmercity.fi- tekniikkaoppaan mukaan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ammattimaisesta äänentoistojärjestelmästä löytyy aina seuraavat kolme pääosaa

1. Äänilähteet (mikrofonit, cd- ja mp3 -soittimet, tietokone, jne.)
2. Mikseri ja prosessointi (esim. kaikulaitteet, kompressorit, kohinaportit ym.)
3. PA-järjestelmä eli vahvistimet ja kaijuttimet (tai ns. aktiivikaiuttimet, joissa vahvistin on rakennettu kaiuttimeen)

Mikrofoneja eli mikkejä on erilaisia ja laatusia. Laulumikkion yleisimmillään dynaaminen mikrofoni esim. Shure 58 tai 57 (suht edullinen), joka ottaa äänen hyvin läheltä. Dynaaminen mikki ei ole kovin herkkä tärähdyksille ja mikin kaijutin toistaa äänet puhtaasti ja rasittumatta.

Kondensaattorimikrofonia (konkkamikki) käytetään yleisemmin studiokäytössä. Siinä on isompi kalvo jota leijutetaan. Konkkamikki ottaa ääntä kauempaakin, joten se toimii hyvin esim. kuoroesityksissä ja elokuvanteossa.

Parhaan äänenlaadun saamiseksi orkesterin esityksessä jokaisella soittimella on oma mikki. Teknikon on hyvä tuntea orksterin kokonppano. Tätä varten orkesterit laativat lavakartan, johon on merkitty eri soittimet ja äänilähteet. Usein orkesteri tarvitsee myös erillisä lavamonitoreja, jotta voivat kuulla itsensä ja toisensa (Dimmercity.fi).

Äänentoiston muistilista:
Aktiivi= sisältää vahvistimen itsessään
Passiivi= vaatii vahvistimen
Dynaaminen= Mikrofoni, jossa kalvo poimii äänen. Suosittuja konsertti käytössä sillä ne ovat kestäviä ja tuottavat hyvää ääntä vaikeissakin olosuhteissa.
Kondensaattori= Mikrofoni, jossa on kondensaattori. Äänenpaine liikuttaa metallikalvoa kauemmas ja lähemäs elektrodista-> sähkövaraus muuttuu->heikko signaali->esivahvistin (mikissä tai lähellä signaalin lähdettä)
Xlr= äänipiuha tai oikeastaan liitin
Voltti= Jännitteen yksikkö
Watti= Tehon yksikkö. Teho on yksi watti, kun voimakone tuottaa tai kuormakone kuluttaa joulen energiaa sekunnissa.
Ampeeri= Sähkövirran yksikkö

Pieni mixeripöytä


Tekniikkatilaus

- Kentällä on erilaisia toimijoita, kannattaa suhteuttaa tapahtuman koko toimijan kokoon
- Pyydä hinta-arvio, mitä hinta sisältää, mitä maksaa muutos?
- Tarkista sähkön tarve: turvallisuus kytkennöissä (johdot katonkautta/suojattuna), riittävyys, mitä tehdä jos tulee ongelmia (sulake palaa tms.)

Huomio että esim Helsingin kaupungilla sähkökaapin avaus maksaa 400€

Huomioi tapahtumien desibelit (esimerkki "mummosektori", voisinko tuoda vanhan ihmisenkonserttiin niin että ääni kuuluu hyvin, muttei ole liian kovalla). Äänen voimakkuuden aistiminen riippuu äänenpaineesta. Ihmisen korva on erittäin herkkä paineen vaihteluille. Kuulon mittauksissa käytetään asteikkoa, jossa 0 desibeliä (dB) merkitsee äänenvoimakkuutta, jonka normaalikuuloinen juuri ja juuri kuulee (kuuloliitto.fi).

Melusta tiedottaminen 

Alueen lähinaapureille
Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta on aina etukäteen tiedotettava melun tai tärinän vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä.

Toiminnanharjoittajan tulee neuvotella myös riittävästä melun- tai tärinäntorjunnasta päiväkotien, koulujen, kirkollisten laitosten ja muiden sellaisten kohteiden kanssa, joille toiminnasta voi aiheutua kohtuutonta haittaa.

Meluilmoitus
Lisäksi toiminnanharjoittajan on tehtävä ympäristönsuojelulain 60§:n mukainen kirjallinen ilmoitus (meluilmoitus) ympäristökeskukselle viimeistään 30 päivää ennen toiminnan aloittamista ainakin kovaa melua aiheiheuttavsita toiminnoista. (hel.fi/meluilmoitus)

On myös huomioitava ajat, eli kovempi meteli on ok, jos se kestää pääsääntöisesti klo 22 asti (tai 23 jollei alueella ole asutusta/ häirittäviä kohteita, muttei sen jälkeen. Ulkoilmatapahtuma voi jatkua sisätiloissa jos melu ei leviä ympäristöön.

Katso myös melutaulukko

Teatterin äänijärjestelmä

Teatterin äänijärjestelmän käyttötarkoituksen voi Petteri Laukkasen mukaan (Teatterin äänijärjestelmä/2013) hyvin karkeasti pelkistää kahteen pääkohtaan: illuusion luominen ja informaation välittäminen. Teatteriesityksessä pyritään luomaan illuusio paikasta, ajasta tai tunnetilasta. Konsertissa pyritään tietyn musiikkityylin tai yksittäisen työryhmän edellyttämään sointiin. Samaan aikaan tarvitaan yleensä puheselkeyttä helpottamaan dialogin seuraamista katsomossa, tai vaikkapa esityksen äänen toistamista pukuhuoneissa.

Lähteet:
Tekniikkaopas: www.dimmercity.fi
Teatterin äänijärjestemä/ Petteri Laukkanen
tapahtumatoimisto.com
hel.fi